Mökkihommia

Pitkästä aikaa ennätimme viikonlopuksi mökille. Nyt voi kesä tulla, kun laituri on taas asetettu paikalleen. Viikonlopun puuhastelun jälkeen Rauhalakin alkaa olla täysin valmis, kun Lauri kiinnitti räystäslaudat ja vesikourut. Räystäslautojen maalaaminen tosin jäi vielä kesken, koska maali loppui, kun avonainen maalipurkki putosi katolta.

Minä puolestani puuhastelin pihan kanssa. Syksyllä istutettu nurmikko on nyt haravoitu, vaikka paikoin sitä voi kutsua nurmikoksi vain erittäin hyvällä mielikuvituksella höystettynä. Kukkapenkki on valmis ja kaunis, tulppaanit ja perennat kukkivat sulassa sovussa. Alppiruusu sai lehdilleen vähän maalia, sillä maalipurkki putosi juuri sen viereen, mutta toivottavasti siitä ei ole kukalle suurta häiriötä. Maali oli onneksi vihreää, joten se ei erotu kukan lehdiltä kovin räikeästi.

Puutarhassa käänsimme kasvimaata, ja pienen osan saimme jopa kokonaan valmiiksi. Siihen istutimme chiliä, basilikaa, persiljaa ja erilaisia salaatteja. Loput ehtii laittaa valmiiksi seuraavallakin kerralla. Istutimme myös omenapuun sekä Rauhalan viereen katajan.

Retkellä Tampereella

Kävimme lauantaina Tampereen tuomiokirkossa Simbergin freskojen alla kuuntelemassa Tampereen akateemista sinfoniaorkesteria, jossa pari ystäväämme soittaa. Ohjelmistossa oli Sibeliuksen Cassazione opus 6 ja Mahlerin sinfonia numero 4. Erityisesti Sibelius oli mahtava. Eri soitinryhmät olivat vuorotellen etualalla, ja musiikki oli mukaansatempaavaa. Mahler oli toki myös hyvä, mutta ehkä hitusen liian pitkä, vaikka olikin Mahleriksi lyhyt ja kevyt. Mahtava sopraano Mia Heikkinen nostatti kuitenkin viimeisen osion niin erinomaiseksi, ettei sinfonian pituus päässyt puuduttamaan.

Konsertin jälkeen testasimme ravintola C:n. Ruoka oli erinomaista, etenkin pääruokana tarjoiltu siika vei kielen mennessään. Ruokalajien kanssa valitut viinit osoittivat mielikuvitusta, ja mielestäni valinnat olivat onnistuneet. Ainoa miinus tuli hitaudesta, mikä ei toki olisi noin mukavassa paikassa ja ihanassa seurassa haitannut yhtään, ellei olisi ollut kiire viimeiseen junaan. Kerrottuamme tarjoilijalle kiireemme ehdimme kuitenkin junaan, kun otimme muutaman juoksuaskeleen.

Sevillan parturi

Kävimme eilen oopperassa katsomassa Sevillan parturin. Se oli kerrassaan hauska pätkä! Esiintyjät osasivat laulamisen lisäksi myös näytellä. Sevillan parturi oli hauska komedia, jonka aikana yleisö sai nauraa useat kerrat. Erityisesti tohtori Bartolon hahmo oli aivan mahtava, ja hän nauratti ihan pelkällä läsnäolollaan. Naurun kohteeksi joutui onnistuneella tavalla myös itse ooppera, kun Bartolo matki Rosinan korkeaa laulua. Esitys laulettiin Suomeksi, ja pidin sitä alun totuttelun jälkeen hyvänä ratkaisuna. Esityksen kieli oli paitsi Suomea, myös hyvin modernia. Yhdessä laulussa puhuttiin esimerkiksi karppauksesta. Rossinin musiikki oli tietysti myös mahtavaa ja mukaansatempaavaa. Musiikki ei vain ykkösparvelle tuntunut kuuluvan aivan täydellisesti, mutta laulu sen sijaan kantoi hyvin.

Ennen oopperaa kävimme Kampissa Viini-lehden viiniteltassa. Sinänsä idea oli kiva, mutta toteutus ontui. Teltassa esiintyi Pave Maijanen, ja bändi soitti niin kovaa, että viiniesittelijöiden piti huutaa, eikä puhetta silti kuullut kunnolla. Ilman Pave Maijasta tapahtuma olisi ollut erinomainen.

Vappu Tampereella

Viimeinen opiskelijavappu tuli vietettyä samassa paikassa kuin ensimmäinenkin: Tampereella. Toki tällä kertaa vapun vietto oli paljon ensimmäisen opiskelijavapun viettoa hillitympää. Kävelimme hetken kaupungilla katselemassa vappuhulinoita ja ostimme oikein folio-ilmapallonkin, mutta sen jälkeen vetäydyimme ystävien luokse, laitoimme yhdessä ruokaa ja jatkoimme vapun viettoa sisätiloissa.

Vappupäivänä nautimme brunssista oikein kaksikin kertaa. Ensimmäinen brunssimme oli Tampereella, ja sen jälkeen tulimme Helsinkiin ja nautimme toisen brunssin ystävien luona Helsingissä.