Hiihtolomalla

Ruhtinaallisen kolmen päivän hiihtoloman aikana olen saanut tehtyä vaikka mitä. Koti on siivottu, jopa vähän enemmänkin kuin vain perussiivouksen verran. Kauppa- ja apteekkiasiat on hoidettu. Viimein ehdin myös kampaajalle, enää ei otsis roiku silmillä. Ja olenpa ehtinyt hiihtääkin! Aikaa on toki jäänyt myös saunomiseen, ruoanlaittoon, lautapeleihin ja päiväuniin.

Hassua on se, että kun lomailee kolme päivää silloin kun kaikki muut ovat töissä, ehtii tehdä vaikka mitä. Tavallisessa viikonlopussa on vain yksi vapaapäivä vähemmän, mutta eipä silloin tule tartuttua juuriharjaan ja hinkattua saunaa puhtaaksi ennen hiihtolenkkiä.

Kansan hiihto

Kävin eilen Kansallisteatterissa katsomassa esityksen Kansan hiihto. En yhtään seuraa hiihtourheilua enkä myöskään ole kiinnostunut siitä syntyvistä doping-kohuista. Se taisi olla minulle eduksi tätä näytelmää katsoessani, sillä pidin aiheen kepeähköstä käsittelystä, jonka aikana sai nauraa monen monta kertaa.

En pitänyt aihetta raskaana, koska en koe suomalaista hiihtomenestystä sydämen asiaksi. Yksilön kannalta urheilumaailman paineet ja doping-käry toki ovat raskaita ja isoja asioita, ja sen näytelmäkin mielestäni hyvin osoitti. Koskaan aikaisemmin en ollut tullut pohtineeksi näitä asioita urheilijan kannalta.

Pääosan esittäjä sopi rooliinsa kuin nakutettu. Pisteet myös erinomaiselle Esko Ahon hahmolle.