Ensimmäinen työpäivä

Tänään oli ensimmäinen työpäiväni uudessa työpaikassa. Ajattelin olevani jo vanha tekijä, olenhan sentään ollut eduskunnassa aikaisemmin töissä neljä vuotta. Heti ensimmäisenä päivänä törmäsin kuitenkin ongelmiin. Kulkulupani oli lähetetty minulle putkipostissa, ja kesti jonkun tovin ennen kuin tajusin, että härveli jota luulin kahvinkeittimeksi, olikin putkiposti. Paluupostissa piti lähettää kuittaus. Kuittasin paperin, survoin sen putkeen ja putken härveliin jota putkipostiksi kutsuttiin. Ryhdyin etsimään lappua, jossa minulla oli vastaanottajan numero. En kuitenkaan ehtinyt näppäillä mitään numeroa, kun putki oli jo kadonnut. Yhä vieläkään en tiedä mihin se meni.

Muuten päivä oli rauhallinen, sillä minulla ei vielä ole sähköpostia. Ajattelin kadehtien niitä sukupolvia, jotka eivät vielä osanneet edes kuvitella mitään sähköpostin kaltaista. Toisaalta odotin kauhulla sitä hetkeä, kun vihdoin saan sähköpostin käyttööni, ja kaikki siellä odotelleet töitä aiheuttavat asiat ryöpsähtävät ruudulle.

Uutena asiana täytyy totutella myös siihen, että yhä useammat ystävät ovat eri paikassa töissä. Linda, Veera, Miia, Jani ja V-P eivät enää ole tavattavissa jokaisella lounas- ja kahvitauolla. Toisaalta osa vanhoista työkavereista vaihtoi niin ikään eduskunnan palkkalistoille, ja osa ystävistä oli siellä jo ennestään. Sitä paitsi saattaa olla ihan tervettäkin tavata ystäviä enemmän vapaa-ajalla kuin työajalla.