Rouvana

Elämä rouvana on ollut upeaa. Joka päivä on ollut kakkua, kukkia tai kuohuviiniä. Maanantaina työporukka yllätti. Henkilökuntakokouksessa oli tarjolla kakkua, Maarit luki ihanan runon ja porukka lauloi onnittelulaulun. Saimmepa vielä lahjankin! Tiistaina luulin jo, että juhlahumu alkaisi loppua, mutta vielä mitä! Suunnittelukokouksessa oli tarjolla kakkua, jälleen kerran laulua ja ihana pinkki ruusukimppu. Eilen olimme kulttuurityöryhmän kanssa oopperassa, ja vaikka tilaisuus ei mitenkään liittynyt häihini, yhdistin silti kuohuviinin ihanaan elämääni rouvana.

Tänään luulisin arjen jo palanneen elämään, ainakaan vielä kukaan ei ole tarjonnut herkkuja. Toisaalta meillä on kotona vielä häistä jääneitä kakkuja ja karkkeja, ja kukatkin ovat elossa vielä. Kohta taidan olla jo oikeissa rouvan mitoissa, farkkujen kiskominen jalkaan oli jo tänä aamuna melkoinen saavutus.

Huomenna arki alkaa toden teolla, kun matkustan Ouluun puoluekokoukseen. Mikäpä olisikaan parempi osoitus juhlahumun päättymisestä kuin se, että ensimmäinen viikonloppu avioliitossa tulee vietettyä työmatkalla.