Suomenlinnassa

Lauri ja Felix kävivät tänään moikkaamassa minua eduskunnassa. Esittelin työhuoneeni, valtiosalin, Pater Noster- hissit sekä muut tärkeät nähtävyydet, ja kävimmepä hetken seuraamassa istuntoakin. Koska kyseessä oli minun lounastaukoni, kävimme myös syömässä. Monet työkavereistani tunnistivat Laurin, ja siitä seurasi tietysti kysymys Felixistä. Joku ihmetteli, miksi en ole koskaan kertonut että minulla on jo noin iso lapsi!

Lauri ja Felix lähtivät Susun ja Juhan kanssa Suomenlinnaan ja minä jäin jatkamaan töitäni. Töiden jälkeen hyppäsin lauttaan ja läksin perässä Suokkiin. Melko pian tajusin, että olisin ehkä voinut sopia jotain vähän tarkempaa kuin ”nähdään sitten Suomenlinnassa”. Onneksi elämme kännykkäkautta, sillä jopa kännyköistäkin huolimatta porukan löytäminen oli hankalaa. Etenkin kun jäljitin liikkuvaa kohdetta. Löysin heidät kuitenkin lopulta Kustaanmiekasta, aivan Suomenlinnan perimmäisestä nurkasta. Siellä he vilkuttelivat ohi ajavalle Ruotsin laivalle.



Pienestä myöhästymisestäni huolimatta pääsin mukaan vielä tunneleihinkin. Tosin puheista päätellen Suomenlinnan lasten kierros olisi tarjonnut paljon hurjempia ja jännittävämpiä tunneleita, ja totesinkin, että minun pitää varmaan joskus myöhemmin mennä yksin osallistumaan lasten kierrokseen.