Krapulainen risusavotta

Perjantaina tyhjäsimme viikon rasitukset Veeran, Juhanin ja Veeran äidin kanssa nauttimalla Juhanin tuomaa skumppaa, mojitoa ja kuubalaisrytmejä sekä minun tuomaani punaviiniä (varmuuden vuoksi 4 pulloa). Ajatuksena oli ottaa muutama lasillinen ja lähteä sitten ajoissa kotiin, sillä lauantai-aamuna aikaisin oli tarkoituksena lähteä Laurin mökille talkoisiin. Hänen veljensäkin olivat tulossa, enkä siis halunnut olla hatarassa kunnossa.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Neljän maissa kömmin kotiin aika hyvässä tuiskeessa, ja kun aamulla yhdeksältä heräsimme lähteäksemme mökille, päätin, että en juo alkoholia enää ikinä.

Mökille siis kuitenkin lähdettiin. Olo oli aivan tolkuttoman kamala, mutta tsemppasin urheasti. Ja lopulta kerätessäni risuja metsästä olin oikein tyytyväinen siihen että kaikesta huolimatta lähdimme. Risujen kerääminen on mukavaa puuhaa. Siinä voi tuusailla metsässä tuntikausia muka tehden jotain tärkeää. Samalla näkee koko ajan työnsä tulokset, eikä Nuottamäen metsässä työ lopu heti kesken.

Samalla huomasin itsessäni keski-iän oireita. Metsän tuoksua haistellessani pohdin jo, missä lähettyvillä mahtaa olla parhaat mustikkametsät, ja pohdin jopa mustikkakeiton reseptejä! Tämän lisäksi minulla on kotona kävelysauvat, joten taidan olla jo menetetty tapaus.