Katrin blogi

torstaina, toukokuuta 11

Suklaakakkua ja vampyyrikaapuja

Sen lisäksi, että töissä on tämän viikon ajan tuntunut kovasti
kiireiseltä, iski viime viikonloppuna myös pieni henkilökohtainen
stressi. Olimme kylässä ystäviemme luona, ja he ilmoittivat olevansa
myös menossa naimisiin, tosin puoli vuotta myöhemmin kuin me. No,
siitähän me tulevat morsiamet innostuimme, mikä tilaisuus päästä
vertailemaan hääsuunnitelmia! Ajattelin, että voisin antaa hyviä
vinkkejä omista ajatuksistamme, meidän häämme kun ovat kuitenkin jo
paljon pikemmin.

Ennen kuin ehdimme edes aloittaa, ystävämme näytti netistä
valitsemansa hääpuvun kuvaa. Hän tiedusteli, onko minun valitsemani
puku samantyylinen. En tietenkään osannut vastata, minä kun olen
päättänyt vasta, että se voisi olla valkoinen. No, ystävä päätti vähän
avittaa puvun valinnassa. Sitä tarkoitusta varten pitäisi vaan tietää
häiden teema. Teema?!? Minä olin ajatellut, että teema on se, että
mennään naimisiin. Seuraavaksi sain nähdä hääkutsun, joka oli itse
tehty, ja joka sopi heidän teemaansa täydellisesti. Minä olen ehtinyt
ajatella kutsuista sen verran, että ehkä ne pitää lähettää ihan
oikeassa postissa, ei siis sähköpostilla. Ehkä.

Keskustelu eteni loppuun asti samalla tavalla. Montako vierasta? No,
katsotaan...Mitä ruokaa? Jaa, pitää varmaan pohtia...Suklaakakkua. Jotain minä sentään olen ajatellut. Suklaakakkua. Tähän minä tartun kuin viimeiseen oljenkorteen. Suklaakakkua, koska pidän siitä, ja talvihäät, koska suklaakakku ei sula talvella. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Lopulta ystävämme päätti vähän avittaa. Häät sattuvat kuulemma olevaan halloween-bileiden aikaan, joten ehkäpä siitä saisi teeman? Ainakin se olisi jotain erilaista: kurpitsalyhtyjä, hämähäkinseittejä ja vampyyrikaapuja. Mutta voisiko hääpuku silloin olla valkoinen? Ja taas olemme alkupisteessä. Voiko naimisiinmeno oikeasti olla näin vaikeaa?

9 Kommentit:

At 4:34 ip., Blogger Kati sanoi...

Olet kohdannut häähullun! Tai jotain sinne suuntaan. Ystäväni menivät viikonloppuna naimisiin ja häistä oli päätetty vasta tammikuussa. Kauniit häät oli ilman turhia hömpötyksiä. Pääasia oli kahden ihmisen onni.

Tehkää häistä nyt vaan ihan itsenne näköiset. Teitä varten se päivä on, ei kaikenmaailman sukulaisia (mitenkään sukulaisia väheksymättä).

 
At 7:53 ip., Blogger Veera sanoi...

Katsellaan hääkuvioita ensi viikon parvekepiknikillä. Onneksesi valitsit kaason, joka rakastaa askartelua - itse tehdyt kutsut on hyvinkin toteutettavissa oleva ajatus.

Mutta muiden vouhotuksesta ei yhtään stressata, eikös juu.

 
At 3:03 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

Englannin kielessä on oikein osuva nimitys tälle morsiantyypille - Bridezilla.

Ota rennosti, anna toisen touhuta omia häitään ja antaa "hyviä" vinkkejä, ja anna mennä korvien ohi moiset vauhkoilut.

Halloween hääteemaksi? Ihan oikeesti. Tulee mieleen "Corps Bride". Joopa joo.

 
At 7:21 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

Joo, minä olin tässä västikään häissä jossa oikein katsottiin Corps Pride video-tykillä. Meininki oli hyvä...

Teemaksi voisin ehdottaa "digitaalitekniikka", jos nyt sulhanen jotain saa yleensä sanoa. Mutta älkää kertoko Katrille.

 
At 7:26 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

niin sen leffan nimi on tietysti Corpse Bride. Ja googlella löytyy hyvät nettisivut.

Veera: Ne kortit pitää joko askarrella vanhoista piirilevyistä (tai miksei uusistakin) tai sitten tehdä digitaalisesti tietokoneella. Olisiko näin?

Koko teema voisi olla Katrille ylläri...

 
At 11:38 ip., Blogger Katri Söder sanoi...

Muru, muistathan että tietokoneet vihaavat minua. Kaikki degitaalitekniikka hyökkäisi kimppuuni ja saataisiin todellinen halloween-teema.

Ilmeisesti sulhon mielipiteet pitää tässä vaiheessa kieltää, ennen kuin häistä tulee täysin virtuaaliset. Ja häämatkalle sitten Habbo-hotelliin...

 
At 7:41 ip., Blogger Satu S. sanoi...

Häähullu ystävä todellakin! Mutta niitä riittää... ta det lungt bara!

Teemaksi riittää oikeasti se, että mennään naimisiin. Meillä teema oli demarinpunainen. Ei muuta. Paitsi se, että kaikkia mahdollisia ja mahdottomia hääperinteitä ei todellakaan noudateta. Perinteisiin jämähtäneet sukulaiset sitten pitivät niistä perinteistä kiinni, yllättäen meidät täysin, mutta parempi niin. Me päästiin vähemmällä :) Suklaakakku ja valkoinen puku - OIKEASTI niillä ja askartelusta pitävällä kaasolla pääsee pitkälle!

Ihanaa että te ootte menossa naimiaisiin :)

 
At 8:53 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

Mut saa tunnetusti houkuteltua suklaakakulla, vaikka atlantin yli.. Ja jos siella vaikka olisi tupa taynna iloisia kannisia ihmisia, niin tulen taatusti. Talvihaat, ihanaa!! Alkaa vain sortuko jarjestamaan mitaan "standardi" - siis sellaisia joita on suunniteltu vuosi(a) etukateen ja kaiken pitaa sujua kuin armeijan treeneissa - haita. Fraser sanoi etta sekin tulee, vaikka vakisin, jos saa piirilevyista askarrellun kutsukortin. Me ollaan tosin saatu jo kutsu (Katrille tiedoksi?).

Anni

 
At 8:54 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

..sahkopostilla, tietysti..

 

Lähetä kommentti

<< Home