Vaalifiilis

Eilen pääsin aitoon ja oikeaan vaalifiilikseen. Siihen pääsee vasta sitten, kun on jakanut vaalimainoksia vesi- tai räntäsateessa. Ei eilinen sade kova ollut, mutta vaalifiiliksen verran sentään satoi. Arvelimme äänestysprosentin nousevan näissä vaaleissa huikeaksi, sen verran monet sanoivat jo käyneensä äänestämässä. Tai sitten ihan kaikki eivät kuitenkaan olleet käyneet.

Kävin eilen myös itse äänestämässä. Yleensä olen kunnallisvaaleissa äänestänyt aina itseäni, mutta tällä kertaa en ole ehdokkaana. Ensimmäistä kertaa jouduin siis ihan oikeasti pohtimaan, ketä äänestäisin valtuustoon. Onneksi ehdokkaana on pitkäaikainen ystäväni, jonka tiedän aatteelliseksi, ahkeraksi ja riittävän kovapäiseksi viedäkseen asioitaan eteenpäin vaikka kiviseinän läpi. Kunnallispolitiikassa sellaista asennetta tarvitaan.