Kaamosväsymys

Tunnustan kuuluvani siihen ihmistyyppiin, joka ottaa pimeän ajan raskaasti. Loka- ja marraskuu ovat ehkä pahimmat, kun loputon pimeys painaa päälle eikä lumi vielä valaise maisemaa. Viime talvena tosin koko talvi oli aika raskas, ja pahoin pelkään ilmastonmuutoksen aiheuttavan vielä lisää raskaita talvia. Jokaisena syksynä ja talvena yritän keksiä uusia keinoja, joilla selvitä pimeydestä väsymättä liikaa.

Viime talvena sain joululahjaksi herätyskellon, joka herättää pikkuhiljaa voimistuvalla valolla. Se on kaamosväsyjälle aivan ehdoton hankinta. Tämän syksyn uusi asia ovat d-vitamiinit, toivottavasti niistä on apua. Lisäksi elämään tarvitaan juhlia ja makeaa. Minä en ihmetellyt lainkaan eilistä uutista, jonka mukaan Lapissa syödään epäterveellisemmin kuin muussa maassa. Jos suurimman osan vuodesta on pimeää ja kylmää, on epäterveellinen syöminen välttämättömyys.

Viikonloppuna toimin tämän opetuksen mukaisesti. Perjantaina vietimme naapureiden kanssa sadonkorjuujuhlia ja söimme hyvin. Lauantaina laitoimme Pirin ja Veeran kanssa pöytään aivan erinomaiset herkut. Sunnuntaina pelasimme pöytälätkää ja herkuttelimme Jaakon 7-vuotis syntymäpäivillä. Maanantaina söin viikonlopulta jäljelle jääneet herkut. Suklaakakku iltapalaksi on silloin tällöin hyvä ajatus.