Lihakauppias jää eläkkeelle

Tänään kaupassa käydessäni join viimeistä kertaa kahvit lihakauppiaani kanssa, hän jää nimittäin eläkkeelle tämän päivän jälkeen. Huomenna kukaan ei enää kysy kaupassa mitä kuuluu tai miksi näytän surulliselta. Huomisen jälkeen kukaan ei enää tule koputtamaan olalle ja kertomaan, että nyt olisi saatavilla tuoretta tonnikalaa jota edellisellä viikolla olin halunnut. Enää en voi kauppareissulla pysähtyä ostosten lomassa juttelemaan politiikasta. Tästä lähtien kaupassa käyminen on vain kaupassa käymistä.

Lihakauppias on kyllä leponsa ansainnut, hän on ollut kaupassa 33 vuotta. Sääliksi käy niitä ihmisiä, joiden lihakauppias on pätkätöissä. Kyllä jokaisella ihmisellä pitäisi olla oma lihakauppiaansa, sellainen, jonka kanssa voi vaihtaa päivän kuulumiset ja uuden ruokaohjeet. Nykyaikana kun työt ja parisuhteet eivät välttämättä ole koko elämän kestäviä pitäisi edes lihakauppiaan olla pysyvä.