Katrin blogi

torstaina, marraskuuta 6

Tunnekuohuja

Obaman vaalivoitto sai minut iloisen tunnekuohun valtaan. Yritin ensin toppuutella kuohahdustani muistuttamalla itselleni, että hän ei ole supermies ja edessä tulee olemaan suuria haasteita. Lisäksi hän on kuitenkin Yhdysvaltain presidentti ja tulee ajamaan sen mukaista politiikkaa. En siis uskalla esimerkiksi odottaa, että Obaman kaudella sodat maailmasta loppuisivat.

Pienen toppuuttelut jälkeen kuitenkin päätin, että kyllä ihminen saa liikuttua politiikan vuoksi kyyneliin ja hyppiä ilosta, edes hetken verran. Uskon, että Obama haluaa saada ja saa muutoksia aikaan ainakin sisäpolitiikassa. Uskon, että maailma, tai ainakin Yhdysvallat, on tämän jälkeen himpun verran parempi paikka. Joka tapauksessa olen liikuttunut siitä, että valkoiseen taloon muuttaa musta perhe. Jotain on muuttunut jo nyt, ainakin henkisessä ilmapiirissä. Näissä vaaleissa muuttui mahdolliseksi se, minkä olisi pitänyt olla mahdollista aina, mutta ei kuitenkaan tosiasiassa ole ollut.

Täytyy tunnustaa, että ei tämä suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun liikutun poliittisten valintojen vuoksi, minä olen aika hyvä liikuttumaan. Ilostuin lähes kyyneliin myös silloin, kun Jutta Urpilaisen valinta SDP:n puheenjohtajaksi varmistui. Silloinkin iloitsin henkisen ilmapiirin muuttumisesta, kun puheenjohtajaksi valittiin nuori nainen.

2 Kommentit:

At 8:38 ap., Blogger Anu sanoi...

Tämä on eka blogituuletus, jonka näen liittyen Obaman valintaan. Se on minusta hiukan yllättävää, koska moni toveri käsittääkseni seurasi vaaleja tosi tarkkaan.

Kun katsoin aamutelkkarista kuvia Chicagon vaalijuhlista, tuli minullekin kylmiä väreitä. Obaman kannattajien riemu oli niin pitelemätöntä. Jään edelleen odottamaan vaalivalvojaisia, joissa demareillakin olisi aihetta juhlia tuohon tyyliin..

 
At 12:22 ip., Blogger Jaana Leppäkorpi sanoi...

Kyllä musta lähellä - suomalaiseen hillittyyn tapaan tietty - oltiin silloin, kun Tarjasta tuli presidentti. Minäkin tapasin HTY:llä yhdeän vanhan opiskelukaverin, joka oli tullut todella kaukaa valvojaisiin. Hän koki, että valinta oli samalla yksinhuoltajien kunnian palautus. Sen lisäksi, että se oli naisille kova juttu. Siinä oli jotain.

Toivottasti vielä niitä hetkiä tulee.

 

Lähetä kommentti

<< Home