Virossa

Tänään onkin sitten jo kesäloman viimeinen päivä. Loppuloma kului kuin hujauksessa Viron kiertomatkalla. Näimme reissullamme kovin erilaisia paikkoja, mutta kaikkia niitä yhdisti kauneus, ihmisten ystävällisyys, sööttiys ja rauhoittava olo. Virossa on paljon linnoja, ja mekin käväisimme matkallamme neljässä linnassa.

Aloitimme matkamme Toilasta, jossa nautimme kylpylälomasta. Seitsemän erilaista saunaa, uima-altaat ja hieronnat saivat matkan alkamaan rentoutuneesti ja mukavasti. Kylpemisen ohella ehdimme käväistä Narvassa Venäjän rajalla, sööttiäkin söötimmässä Sillamäessä sekä kaivoksessa Kohtlajärvellä.

Seuraava kohteemme oli Otepää. Siellä maisema muuttui mäkiseksi ja järvien halkomaksi. Illalla istuimme hotellissamme drinkillä ja katselimme kaunista järvimaisemaa, päivällä vietin tunnin verran järven rannalla. Otepäästä ajoimme Viron korkeimmalle mäelle, Munamäelle, ja jatkoimme sieltä matkaamme Latviankin puolelle.

Matkallamme kohti Pärnua pysähdyimme Viljandin folkmusiikki-festivaaleilla, joilla kävimme kuuntelemassa yhden konsertin. Tunnelma oli aivan mainio, aurinko paistoi ja ihmiset tanssivat ja nauttivat elämästään. Pärnu puolestaan muistutti etelän rantalomakohteita, ranta oli pitkä ja hiekka hienoa, ja vesikin riittävän lämmintä uimiseen. Keskustan kävelykatu oli kaunis ja kaupungissa oli hyvin paljon turisteja, etenkin suomalaisia.

Saarenmaalla asuimme vanhassa kartanossa, joka jo itsessään oli elämys. Elämys oli myös Saarenmaan kaunis luonto, ihanat rannat ja tietysti Kuressaaren kaupunki, jossa sijaitsi Baltian maiden parhaiten säilynyt vanha linna.

Tällä kertaa vietimme Tallinnassa ja Tartossa vain lyhyet hetket, sillä ne olivat meille tuttuja kaupunkeja jo etukäteen. Saimme huomata, että Viro on paljon muutakin kuin Tallinna ja Tartto. Seuraava Viron matka on jo suunnitteilla.

Kuvassa on Rakveren linna.