Katrin blogi

maanantaina, maaliskuuta 13

Naimisiin!

Minä olen pitänyt itseäni ihmisenä, joka ei mene naimisiin, ja jos meneekin, ei ainakaan järjestä mitään prinsessahäitä. Ja tässä minä nyt sitten olen, menossa naimisiin ja pohtimassa millainen prinsessamekko päällä se tapahtuu. Tosin täytyy puolustuksekseni sanoa, että minä en ole innokkain häiden valmistelija. Kaasoni Veera sekä morsiusneito Anna ovat pohtineet häät jo niin valmiiksi, että ei tässä meille itsellemme taida paljon töitä jäädä. Puoliksi ihastuneena, puoliksi kauhistuneena kuuntelin, kuinka tytöt suunnittelivat jotain, mihin liittyi ruusun terälehtien heittely. Huh!

Tosin kyllä me itsekin kovasti innossamme olemme. Aiomme juhlia kolme päivää; tällä tavalla meille jää kaksi hääyötä. Näppärää.

Veeran kanssa käytiin katsomassa jo häämekkoja. Marssin kauppaan sisään todella epäluuloisena, aivan kuin minun ei kuuluisi pyöriä sellaisissa kaupoissa. Jotenkin odotin myyjänkin ajattelevan niin, ja hämmästykseni oli suuri, kun hän kysyikin ihan ystävällisesti milloin häät pidetään. Ensi reaktio oli, että "kuka täällä on menossa naimisiin? Pois se minusta, ei, tämä ei ole sitä miltä se näyttää." Sitten kuitenkin vedin syvään henkeä ja vastasin, että 4.11. Ja kun olin sanonut sen ääneen, se ei kuulostanut enää pelottavalta ja omituiselta, vaan oikeastaan aivan normaalilta ja ihanalta.

Yllätyin siitä, kuinka paljon on olemassa hääperinteitä joista en tiedä yhtään mitään. Veeralta kuulin ensimmäistä kertaa esimerkiksi sellaisista käsitteistä kuin hääkarkki tai huomenlahja. Kaikki vinkit otetaan siis ilolla vastaan!

14 Kommentit:

At 5:22 ip., Blogger Veera sanoi...

Hyvähyvä ja erityisen ihanaa! Onnea vielä kertaalleen! Näistä häistä tulee taatusti vuosisadan kemut :)
Aivan kaikkia suunnitelmia ei etukäteen paljastetakaan...

Suuri halaus kumpaisellekin teistä.

 
At 8:37 ap., Blogger laura sanoi...

Onnea! Äläkä hei stressaa kaikista noista hääperinteistä turhan paljon - ei niitä ole mikään pakko noudattaa. Pääasia, että juhlat ovat teidän näköisenne. Aina löytyy joku jurputtaja, joka selän takana mumisee että "pieleen meni, tyhmät kemut", mutta ei niitä tyyppejä kannata murehtia. Teillä on tosi hyvin aikaa, joten take it easy ja nauti valmisteluajasta!

 
At 8:46 ap., Anonymous Anonyymi sanoi...

Peesaan Lauraa. Häälehtiä kannattaa selailla ja nettipalstoilla pyörähtää, jotta tietää, mitä on tarjolla, mutta niihin on suhtauduttava kriittisesti. Ja tehkää tärkeät päätökset oman päänne mukaan, vaikka se kuinka loukkaisi jotain isotätiä tai mummin kaimaa - pienissä asioissa voi vaikka vähän joustaakin.

 
At 9:09 ap., Blogger Esa Suominen sanoi...

Suosittelen omieni tapaisia peltohäitä. Sauna, ranta, kaljaa ja koskenkorvaa sen verran, ettei varmaan lopu, verkkarit, makkaraa ja pitsaa. Okei, marraskuun alku on ehkä hiukan heikkoa aikaa tuolle, mutta anyway. Juhlista tuli helvetin hyvää palautetta, vaikka ei ollutkaan röyhelöitä eikä sävy-sävyyn lautasliinoja ja konvehteja. Terveisin Miesnäkökulma

 
At 1:07 ip., Blogger Rauna sanoi...

Onnea!!!

Taisi olla selvillä jo silloin, kun utelin asiasta. :)

Mä heitin juuri n. 50 häälehteä roskikseen. Harmitti, kun ne on aika ihania ja vielä kalliitakin, mutta mulla ei vain ole tilaa tai tarvetta niille nyt. Sain kannustukseksi kommentin häämuodin muuttumisesta siihen mennessä, kun menen naimisiin. Se helpotti vähän.

Sanoisin kuitenkin, ettei sulla ole sitä vaaraa, että häähumu ajaa ohi avioliittoajatusten (joka kaiketi on se pääasia). Mä uppouduin ehkä vähän liikaa ajattelemaan vain sitä juhlaa. Joka tapauksessa voin väittää tietäväni aika paljon häiden järjestelystä ja persoonallisista häistä, joten jos apu tai ideat kelpaavat, kerro vain.

Kuten aiemmatkin jo totesivat... pidä oma pääsi, tai itse omat päänne.
Luin aika paljon erilaisia "mitä kadun" -palstoja ja artikkeleita pareilta, jotka jo olivat naimisissa. Kaikkein eniten kaduttiin sitä, ettei seurattu omia toiveita vaan mietittiin liikaa muiden ajatuksia tai perinteitä. Kyllä häävieraat selviävät hengissä, vaikka eivät hääkarkkeja saisikaan.

 
At 8:29 ip., Blogger Katri Söder sanoi...

Laura, Miia ja Esa, teillä oli kaikilla kolmella keskenään todella erilaiset häät, kaikkien häät olivat kyllä juuri teidän itsenne näköiset. Hauska saada kommenttia juuri teiltä, sillä havaitsin juuri kuinka kolmet todella erityyppiset häät olivat kaikki todella onnistuneet ja hyvät juhlat. Olette siis täysin oikeassa! Kiitos, tämä helpotti stressiä hieman.
Ja Rauna, olet tietysti oikeassa siinä että häissä jokin aivan muu on tärkeintä kuin juhlaprotokolla.
Ja Veera tietysti on suurin stressipoistaja, sillä kun ottaa kaasoksi järjestösihteerin, voinee odottaa järjestelmällistä järjestelyä...

 
At 8:54 ip., Blogger Mikael Pirttis sanoi...

Onneksi olkoon (Samalla kertaa sekä työpaikasta että ennen kaikkea naimisiin menemisestä)! :)

Olen samaa mieltä kirjoittajien kanssa: kannattaa tehdä siltä kun tuntuu - jotkut pitävät perinteisistä häistä, toiset eivät. Vaikka saatan olla hieman jäävi (enkä tällä tarkoita pirkanmaalaisten toverien jäävi ry:tä) kun en ainakaan muistaakseni ole koskaan mennyt naimisiin.

 
At 8:56 ap., Blogger Jani Ryhanen sanoi...

:o)
Kun kerta naimisiin, niin sitten oikein kunnolla! Kai esineitosi ovat varanneet jo kyyhkyset ja sinfoniaorkesterin...hehee

Ei, aika monet häät itse vieraana olleena sekä noin kymmeniä häitä Kämpissä tarjoilleena voin sanoa, että parhaat häät tulevat silloin, kun ne kuvastavat parin luonnetta, siis ovat oman näköiset, eivät yritä olla muuta kuin ovat ja jossa vieraiden ei tarvitse jännittää. Olen varma, että Veera ja Anna osaavat järjestää sellaisen tilaisuuden, jossa kaikilla on kivaa...
ps. eihän sitten tule sitä pakollista "naimattomat heteromiehet rinkiin hamuamaan morsiammen alushousuja"... (vai miten se nyt meni ;)) )

 
At 6:37 ip., Anonymous Anonyymi sanoi...

No jopas! Onnea ja halauksia sekä uudesta duunipaikasta että naimisesta :-))))

 
At 9:37 ap., Blogger Arto J. Virtanen sanoi...

Kun tuo kaksikko juonii häitä, niin eihän siitä voi muuta kuin hauskaa tulla.:) Hienoa, että löysitte toisenne (Katri ja Lauri:)!

 
At 3:58 ip., Blogger Kati sanoi...

Onnea täältäkin päin! Avioliitto on suuri ja arvokas päätös, mutta hääjuhla on muita kuin hääparia varten. Jos pari haluaa juhlia asiaa, silloin juhlat järjestettäköön, mutta jos ei, hiljainen vihkiminen on silloin oikea ratkaisu. Ja tärkeintähän kaikessa on joka tapauksessa kahden ihmisen välinen lupaus.

Itse olen ollut kaasona normikokoisissa (80 vierasta) talvihäissä ja minihäissä (vain todistajat ja avioparin poika). Oma hommansa molemmista, mutta lopputulos aivan yhtä onnistunut. Vakalle tuli kansi.

 
At 5:07 ip., Blogger Viljaa sanoi...

Oikein paljon onnea!

Makin bongasin sun blogin ja hyva lukea nain hienoja uutisia..!

Parhainta onnea toivotellen,
-Vilja A.

 
At 10:09 ip., Blogger Eduskunnan juoppo-orkesterin johtaja Antero sanoi...

Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

 
At 11:22 ip., Blogger Miu sanoi...

Olet todella hehkunut viime ajat! On mahtavaa nähdä, kuulla ja lukea, kuinka onnellinen olet Laurin kanssa. Hurraa, hurraa, hurraa! Onnea! =)

 

Lähetä kommentti

<< Home